SNPY blogi

Väitöskirja "Cognitive Representations in the Sensory and Memory Systems of the Human Brain: Evidence from Brain Damage and MEG"

Lisännyt Laura Nurmi 3. tammikuuta 2018

Jussi Valtonen

Helsingin yliopisto ja Johns Hopkins University, USA

 

 

Ihmisaivoissa muodostetaan maailmasta kognitiivisia edustumia, joiden varassa pystymme tekemään aistihavaintoja, toimimaan maailmassa ja muistamaan, mitä on tapahtunut. Edustumien luonnetta ja hermostollista perustaa ei kuitenkaan täysin tunneta. Eri menetelmillä kognitiivisten edustusten tutkimiseen on kognitiivisessa neurotieteessä omat vahvuutensa ja rajoituksensa, jotka vaikuttavat siihen, millaisiin kysymyksiin niillä voidaan vastata.

Väitöskirjan yhtenä tavoitteena oli hankkia uutta kokeellista näyttöä kognitiivisista edustumista ja niiden hermostollisesta perustasta terveiden ihmisaivojen aisti- ja muistijärjestelmissä. Toisena tavoitteena oli arvioida kognitiivisen neurotieteen eri menetelmien etuja ja rajoituksia. Erityisesti väitöskirjassa haluttiin tarkastella logiikkaa, jolla aivovaurioista kärsiviä potilaita tutkimalla voidaan selvittää normaalien tiedonkäsittelyprosessien toimintaa ja mielensisäisten edustumien luonnetta terveissä aivoissa, ja arvioida tämän tutkimusperinteen etuja ja rajoituksia muihin kognitiivisen neurotieteen menetelmiin kuten aivokuvantamismenetelmiin verrattuna.

Terveiden aivojen toimintaa selvitettiin kolmessa väitöskirjan neljästä osatutkimuksesta kokeellisesti tutkimalla aivovaurioista kärsiviä potilaita, joiden tiedonkäsittelykyvyt eivät toimi normaalisti. Yksi koehenkilöistä oli potilas LSJ, joka on sairastanut herpes simplex -viruksen aiheuttaman aivotulehduksen. LSJ:n aivojen mediaalisten temporaalialueiden (MTL) rakenteet ovat vaurioituneet molemminpuolisesti ja hippokampus on tuhoutunut lähes täydellisesti. Aivovaurionsa seurauksena LSJ kärsii poikkeuksellisen vaikeasta retro- ja anterogradisesta muistihäiriöstä, ja hänen kykynsä deklaratiivisen aineksen oppimiseen on poikkeuksellisen syvästi heikentynyt.

Hippokampusvaurioiden tiedetään aiheuttavan deklaratiivisen muistin häiriöitä eli vaikeuksia muodostaa tosiasioista ja tapahtumista uusia muistiedustumia, jotka ovat tietoisesti palautettavissa. Hyvin yksinkertainen motorinen oppiminen sitä vastoin ei näytä olevan yhtä riippuvainen hippokampuksesta. Ennen väitöskirjatutkimusta ei kuitenkaan tiedetty, onko motorinen oppiminen mahdollista ilman hippokampusta myös silloin, kun oppimiskonteksti on tiedonkäsittelyvaatimuksiltaan monimutkainen.

Yksi kognitiivisesti erityisen haastava oppimiskonteksti on uuden musiikkikappaleen esittäminen. Musiikin esittämistä nuoteista pidetään yhtenä kognitiivisesti haastavimmista sarjallista taitoa edellyttävistä toiminnoista, joihin ihminen pystyy. Ennen sairastumistaan potilas LSJ oli taitava amatöörimuusikko, ja hänen kykynsä soittaa alttoviulua ja lukea nuotteja ovat valikoidusti säilyneet myös aivovaurion jälkeen. Koska LSJ:n aivoissa hippokampaalista kudosta ei ole säilynyt käytännössä lainkaan, hänen oppimiskykyään tutkimalla tarjoutui harvinainen tilaisuus selvittää, onko uutta musiikkia mahdollista oppia esittämään ilman hippokampusta.

Tutkimuksessa selvitettiin, voisiko LSJ oppia soittamaan uutta musiikkia nuoteista harjoittelun avulla hippokampusvauriostaan ja vaikeasta deklaratiivisen muistin häiriöstään huolimatta. LSJ:lle sävellytettiin kolme uutta musiikkikappaletta, joiden musiikilliseen kompleksisuuteen vaikuttavat tekijät (kuten sävellaji, tahtilaji, nuottien lukumäärä, asemanvaihdot ja kieltenylitykset) vakioitiin. LSJ harjoitteli kahta kappaleista, ja kolmatta käytettiin verrokkikappaleena.

Tulokset osoittivat, että LSJ soitti harjoittelukappaleet harjoittelemisen jälkeen paremmin kuin verrokkikappaleen, jota ei ollut harjoiteltu. Oppiminen näkyi sekä yksityiskohtaisissa määrällisissä että koko kappaletta koskevissa laadullisissa arvioissa sekä heti esitysten jälkeen että myös kaksi viikkoa myöhemmin arvioituna. Osatutkimus osoitti tietääksemme ensimmäistä kertaa, että uusia muistiedustumien muodostaminen monimutkaisista musiikillisista sekvensseistä on mahdollista pelkkien ei-hippokampaalisten rakenteiden varassa.

Uusien muistiedustumien muodostamisen hermostollista perustaa tutkittiin väitöskirjassa myös toisessa osatutkimuksessa, jossa uusien muistiedustumien muodostamisen mahdollistavia aivorakenteita selvitettiin mittaamalla aivojen toiminnan synnyttämiä magneettikenttiä terveiltä koehenkilöiltä magnetoenkefalografialla eli MEG:llä. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että hippokampukseen ja MTL-alueisiin perustuva muistijärjestelmä aktivoituu, kun vaaditaan uuden sarjallisen aineksen nopeaa mieleenpainamista ja muistiaineksen tietoista palauttamista. Osatutkimuksessa selvitettiin, miten uusien muistiedustumien muodostaminen vaikuttaa epäolennaisten ääniärsykkeiden kortikaaliseen prosessointiin muistitehtävän aikana. Koehenkilöitä pyydettiin painamaan mieleen näönvaraisesti esitettyjä numerosarjoja, jotka pyydettiin palauttamaan esitysjärjestyksessä. Muistitehtävän aikana koehenkilöille esitettiin samalla ääniärsykkeitä, jotka olivat muistitehtävän kannalta epäolennaisia ja joista koehenkilöitä pyydettiin olemaan välittämättä.

Muistikuormitusta manipuloitiin eri koetilanteissa sen selvittämiseksi, miten MTL-alueisiin ja hippokampukseen perustuvan muistijärjestelmän kuormittaminen vaikuttaa epäolennaisten äänten kortikaaliseen prosessointiin. Tulosten mukaan epäolennaisten äänten kortikaalinen prosessointi lisääntyi muistikuorman kasvaessa. Matalan muistikuorman aikana mitattujen, kuuloaivokuorella syntyvien N1m-vasteiden amplitudit olivat suurempia kuin koetilanteessa, jossa muistikuormaa ei ollut. Korkeimmat N1m-amplitudit mitattiin koetilanteessa, jossa muistikuormitus oli korkein.

Näiden kahden eri osatutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että monet eri aivoalueet varhaisista sensorisista alueista saakka toimivat terveissä ihmisaivoissa koordinoidusti yhdessä MTL/hippokampaalisen muistijärjestelmän kanssa, kun uusia muistiedustuksia muodostetaan.

Väitöskirjan kahdessa muussa osatutkimuksessa selvitettiin, miten avaruudellinen tieto esineiden orientaatiosta on edustettuna näköjärjestelmässä. Yhtenä koehenkilönä oli potilas BC, joka kärsii näköinformaation käsittelyyn vaikuttavasta kognitiivisesta häiriöstä. Kokeelliset tulokset potilas BC:ltä osoittivat, että avaruudellinen orientaatio on näköjärjestelmässä edustettuna kompositionaalisesti siten, että viivaorientaation kallistussuunta pystysuorasta mielensisäisestä meridiaanista on edustettu kallistuskulmasta riippumatta. Häiriön kognitiivinen locus viittasi siihen, että edustumat ovat supramodaalisia eli useita aistipiirejä kattavia. Potilas BC:n ja muiden kognitiivisista häiriöistä kärsivien potilaiden, TM:n ja AH:n, koetulosten perusteella laadittiin teoreettinen viitekehys, orientaatioedustumien koordinaatistohypoteesi COR, jonka avulla orientaatiovirheitä voidaan tulkita.

Metodologisesti väitöskirjan eri osatutkimukset osoittavat, kuinka kognitiivisessa neurotieteessä eri menetelmillä kerätty tieto mielen ja aivojen toiminnasta täydentää toisiaan. Erityisenä metodologisena näkökulmana väitöskirjassa tarkasteltiin sitä, kuinka aivovauriopotilaiden kognitiivisista häiriöistä saadaan kokeellisilla menetelmillä hyödyllistä perustutkimuksellista empiiristä tietoa ihmisen tiedonkäsittelyprosesseista ja niiden hermostollisesta perustasta terveissä aivoissa. Lähestymistavalla on muihin menetelmiin verrattuna rajoituksensa mutta myös omat erityiset vahvuutensa.

Väitöskirjassa suositellaan, että aivovaurioista kärsivien potilaiden kokeellista tutkimusta hyödynnettäisiin nykyistä laajemmin kognitiivisessa neurotieteessä, koska ne tarjoavat normaaleihin kognitiivisiin prosesseihin ja niiden taustalla oleviin aivorakenteisiin tarkastelupinnan, jollaista ei ole saatavilla muilla menetelmillä. Yhdistämällä potilastutkimuksia muihin kognitiivisen neurotieteen menetelmiin kuten aivokuvantamistutkimuksiin voidaan hankkia kokeellista näyttöä, jossa eri menetelmien vahvuudet ja rajoitukset täydentävät toisiaan.

 

Väitöskirja on luettavissa e-thesis-sivustolla: http://hdl.handle.net/10138/161456

Kongressikuulumisia FESN-kokouksesta

Lisännyt Laura Nurmi 24. lokakuuta 2017

16th Scientific Meeting of the Federation of the European Societies of Neuropsychology 13.-15.9.2017, Maastricht, Netherlands, http://www.fesn2017.nl

 

Kongressikuulumisia FESN-kokouksesta

 

Eurooppalainen kliinisen neuropsykologian FESN-kongressi järjestettiin nyt 16:tta kertaa, ja tällä kertaa järjestelyvastuussa olivat Alankomaiden neuropsykologinen yhdistys kumppaneinaan paikalliset Vlaamse Verenigingvoor Neuropsychologie ja Société de Neuropsychologie de Langue Francaise. Paikkana oli Maastrichtin perinteikäs kaupunki aivan Alankomaiden ja Belgian rajalla. Kongressia luonnehdittiin eurooppalaisen sijaan ”puolen maailman kongressiksi”, koska esiintyjiä oli Euroopan lisäksi Australiasta, USA:sta ja Saudi-Arabiasta saakka. FESN on 18 kansallisen neuropsykologiyhdistyksen muodostama yhteisö, jossa suomalaisilla on aktiivinen rooli. Nytkin suomalaiset neuropsykologit osallistuivat kongressiin ilahduttavalla aktiivisuudella; osallistujista 7% oli suomalaisia, mikä oli kansallisuuksista kolmanneksi eniten heti isäntämaan ja italialaisten jälkeen. Suomalaiset kollegat esittelivät tutkimuksia niin postereina kuin suullisina esityksinäkin. Tänä vuonna akatemiatutkija Teppo Särkämö sai laajasti esitellä ansiokasta musiikin aivovaikutuksiin liittyvää tutkimustyötään kuitatessaan tapahtumassa jaettavan Cortex-palkinnon, ja kongressisalissa voi tuolloin sanoa olleen suorastaan kansallisen urheilujuhlan tuntua…(Kuva 1).

 

http://kuva1.jpg Kuvateksti: Cortex-palkinto meni tänä vuonna Teppo Särkämölle joka esitemlöi otsikolla Music for the ageing brain: Efficacy and neural mechanisms of music in neurological rehabilitation. (Kuva: Tatu Kauranen)

 

 Totuttuun tapaan ohjelmassa oli sessioita laajasti kliinisen neuropsykologian eri osa-alueilta. Yhtenä painopisteenä oli kognitiiviseen ikääntymiseen eri tavoin liittyvät aiheet (dementiadiagnostiikka, biomarkkerit, MCI-kriteerit, sekä onnistunut kognitiivinen ikääntyminen). Uumajan yliopiston Lars Nybergin esittelemässä Betula-hankkeessa seurattiin 5 vuoden välein 4500 henkilön otosta kognition, muun terveysdatan ja kuvantamistutkimusten avulla. Ikääntymisen todettiin heikentävän kognitiota sekä solumassaa valkeassa aineessa ja hippokampuksessa, mutta yksilövaihtelu oli erittäin suurta. 18%:lla episodinen muisti säilyi erinomaisena hyvin korkeaan ikään, 2/3:lla muistisuoriutuminen alkoi heikentyä 60 ikävuoden jälkeen, ja 13% sijoittui jo alun perin heikommin, ja ikääntyessä suoriutuminen laski muita ryhmiä jyrkemmin ja aiemmin. Kognitiivisesti hyvin säilyneiden ryhmään kuulumista ennustivat naissukupuoli, korkea koulutus, fyysinen aktiivisuus, sosiaaliset suhteet (”lives with someone”), sekä COMT met -alleeli. Heikoimpaan ryhmään kuulumista ennusti puolestaan odotetusti matala koulutustaso, miessukupuoli, työelämän ulkopuolella oleminen ja ApoE4 -alleeli. Kiinnostava oli tulos kognitiivisesti hyvin säilyneen ryhmän nuoremmasta epigeneettisestä iästä, toisin sanoen solujen biologisesta hitaammasta vanhenemisesta (Degerman et al. Neurobiol of Ageing, 55 (2017)). Eri kohdissa elämänkaarta aivoja suojellaan eri tavoin; koulutuksen ja sosiaalisen verkoston hankkimisessa nuorena, keski-iästä eteenpäin painottuen terveellisen ja aktiivisen elämäntavan ylläpitoon ja eri sairauksien, erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn.

Omassa luennossaan (In the era on biomarkers of dementia, is neuropsychology still useful?) Lausannen yliopiston prof Demonet esitteli dementiadiagnostiikkaan liittyvän biomarkkeritutkimuksen tilaa, ja totesi neuropsykologisen lähestymistavan edelleen tarpeelliseksi dementian oirekuvan ja etiologian arvioinnissa ja interventioiden suunnittelussa. Kuitenkin erityisesti episodisen muistin neuropsykologiseen tutkimukseen toivottiin arjen kannalta realistisempia testimenetelmiä, mahdollisesti virtuaalimaailmassa navigointia edellyttäen. Modernin teknologian käyttöä neuropsykologisessa työssä esiteltiin muutenkin eri yhteyksissä, esim. Vicki Andersonin esittelemässä projektissa, jossa matkapuhelinsovelluksen (HeadCheck) avulla seurattiin lievästä urheiluaivovammasta toipuvan lapsen/nuoren oireita ja tuettiin oikea-aikaista urheiluun palaamista. Virtuaalimaailman käyttöä esiteltiin myös mm. tarkkaavuuden arvioinnissa (Kuva 2).

 

http://kuva2.jpg Kuvateksti: Neuropsykologien tutkimuksen tulevaisuus? Mervi Jehkonen tutustuu vistuaalimaailman käyttöön tarkkaavuuden arvioinnissa Marta Morenon opastuksella. 

 

Aivovammoihin liittyen esillä oli esimerkiksi sosiaalisen kognition ja tunnesäätelyn oireet aivovammoissa, lasten viivästynyt toipuminen lievästä vammasta, väsyvyysoireisto, ja varhaislapsuudessa vaikean aivovamman saaneiden sosioemotionaalinen sopeutuminen.  Vicki Andersonin esittelemissä seurantatutkimuksissa ilmeni, että alle 5-vuotiaana vakavan TBI:n saaneet eivät toipuneet erityisesti tunne-elämän ja käyttäytymisen säätelyn alueilla yhtä hyvin kuin hieman vanhempana vammautuneet lapset. Kaikkiaan kehitys vaikean TBI:n saaneilla lapsilla jäi jälkeen ikäryhmästään, jolloin monet perheiden sopeutumisongelmat ilmenivät vasta lapsen myöhempinä lapsuus- ja nuoruusvuosina (”emerging deficits”), mikä korostaa seurannan ja ohjannan merkitystä.

Omassa sessiossaan käsiteltiin myös neuropsykologian asemaa ja kliinisten neuropsykologien koulutustilannetta Euroopassa, sekä esiteltiin FESN-jäsentutkimuksen tuloksia. Perinteisessä debatissa keskusteltiin tällä kertaa peilisolujärjestelmän vaikutuksesata sosiaaliseen kognitioon, kun vastakkain olivat P. Hagoort (Nijmegen Donders Centre) ja C. Keysers (Netherlands Institute of Neuroscience). Perinteistä klassikkomateriaalia uudelleenarvioitiin split-brain -aineistolla tehdyillä havaintopsykologisilla tutkimuksilla ja niistä johdetuilla revisioilla tietoisuutta käsitteleviin teoreettisiin malleihin (Edward de Haanin keynote-luento).

Alamme uutta kehitystä puolestaan edustivat esitykset, joissa perinteistä neuropsykologista lähestymistapaa rikastettiin eri alojen metodologiaa hyödyntämällä. Esimerkiksi perustestimme WAIS-IV:n hollantilaisversion faktorirakennetta oli tutkittu Bayesilaisella klusterointi- ja kausaalisuusarviointimenetelmällä (bayesian constraint-based causal disovery, BCCD). Osatestien todettiin korreloivan keskenään kauttaaltaan kuten odotettua. Kielellisen ymmärtämisen (VCI) ja prosessointinopeuden (PSI) indeksien latautuminen vastasi testistä aiemmin odotettua, mutta matriisipäättely -tehtävä ei latautunut odotetusti visuaalisen päättelyn (PRI) indeksiin, ja toisaalta työmuisti-indeksiä (WMI) ei löytynyt analyysissa erillisenä kokonaisuutena lainkaan, vaan päässälaskut ja numerosarjat -tehtävät jäivät erillisiksi. Kuvien täydentäminen, visuaalinen palapeli ja kuutiot -tehtävät muodostivat kokonaisuuden (joka oli erillinen kuviovaaka- ja matriisipäättely -testeistä). BCCD-menetelmä tullaan julkaisemaan (ks. Marc Hendriks & Tom Claassen, Institute for Computing and Information Sciences-iCIS). Muita esimerkkejä modernien matemaattisten mallien käytöstä: epilapsiapotilaiden aivoverkostojen hajanaisuutta kuvattiin visuaalisesti matemaattisen verkkoteorian (graph theory) avulla (B. Hermann), avh-potilaiden oirekuvia analysoitiin peliteorian käsittein (C. Hilgetag), ja virtuaalitodellisuuspohjaisten simulaatioiden hyödyntämistä käsiteltiin TBI-potilaiden kognition arvioinnissa (L. Spreij). Perinteisemmän tilastotieteen näkökulmasta testipisteiden tulkintaan saatiin myös korjausta John Grawfordin esitellessä persentiilijakauman käytön etuja ja rajoitteita testipisteiden tulkinnassa.

Kongressijärjestelyt kokonaisuudessaan olivat varsin sujuvat lukuunottamatta kongressipäivällisen järjestelyjen ongelmia. Osallistujien harmiksi upean Château Neercanne –linnan (Kuva 3) yhteyteen suunniteltu päivällinen kutistui telttaan toteutetuksi cocktailtyyppiseksi tilaisuudeksi. Syynä tähän oli savuvahinko linnan luolastossa. Onneksi pääsimme kuitenkin ihailemaan linnan upealta terassilta avautuvia maisemia. Muutokset eivät vaikuttaneet tilaisuuden lämpimään luonteeseen, ja ehkäpä myös edesauttoivat kollegoiden liikkumista ja siten joustavaa keskustelua illan aikana. Muuta sosiaalista ohjelmaa kongressissa oli perinteeksi muodostunut kaupungin vastaanotto Maastrichtin kaupungintalolla, sekä liikunnalliset kaupunkikierrokset. Ajoittain sateisesta säästä ja erittäin tiiviiksi laaditusta kongressiohjelmasta huolimatta suomalaiskollegoita nähtiin kunnioitettavasti sekä kävelykierroksella, että 10 km varhaisella aamulenkillä Maastrichtin keskustan nähtävyyksien äärellä. Järjestelyissä arvoon nousi kongressinimikyltin kelpaaminen bussilippuna koko päivien ajan, mikä mahdollisti sujuvan liikkumisen Maastrichtin keskustaan ja asemille sujuvasti.

 

http://kuva3.jpg Kuvateksti: Sade hieman häiritsi Château Neercannen upeasta terassista nauttimista. (Kuva: Helena Ojanpää)

 

Lämmin kiitos SNPY:n matka-apurahasta. Seuraava Euroopassa pidettävä neuropsykologinen tieteellinen kokous on INS Midyear meeting (www.ins2018.org) joka pidetään 18-20.7.2018 Prahassa. Nähdään siellä!

 

Helena Ojanpää, Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT.




Väitöskirja ”Resilience and recovery from mild traumatic brain injury”

Lisännyt Laura Nurmi 16. elokuuta 2017
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

VAS-COG 2016 - Host to translation, Amsterdam 12.-15.10.2016

Lisännyt Laura Nurmi 12. joulukuuta 2016

Osallistuin lokakuussa International Society of Vascular Behavioural and Cognitive Disorders (VAS-COG, http://vas-cog.org/) –järjestön kongressiin http://vascog2016.nl/, joka tällä kertaa pidettiin Amsterdamissa, Vrije University Medical Centerissä, eräässä alan merkittävimmistä tutkimuskeskuksista. VAS-COG poikkeaa muista kongresseista siinä, että se on aiheeltaan fokusoitu, kooltaan suhteellisen pieni (tällä kertaa 325 osallistujaa, 260 abstraktia) ja rakenteeltaankin hieman erilainen tyypilliseen tieteelliseen kokoukseen verrattuna. Kongressi keskittyy aivoverenkiertosairauksiin ja ikääntymiseen liittyviin kognitiivisen toimintakyvyn muutoksiin, niiden syntymekanismeihin, riskitekijöihin ja kliinisiin piirteisiin sekä arviointi- ja hoitomenetelmiin poikkitieteellisessä viitekehyksessä. Teemana tällä kertaa oli ’Host to translation’ ja tavoitteena luoda siltoja eri tutkimusnäkökulmien, esim. perustutkimuksen ja kliinisten käytäntöjen välille. VAS-COG-kongresseissa on perinteisesti mahdollisimman vähän rinnakkaisia esityksiä ja puheet ovat pääsääntöisesti lyhyitä, mikä mahdollistaa perehtymisen uusimpiin tutkimustuloksiin kattavasti. Toinen mielestäni erittäin hyödyllinen käytäntö on se, että posterit esitellään suullisesti puheenjohtajien vetämillä posterikierroksilla, mikä tuntuu edistävän kiitettävästi keskustelua ja ajatusten vaihtoa saman alueen tutkijoiden kesken. Osa postereista on tavanomaisia paperiversioita ja osa e-postereita taulunäytöillä. Posterinäyttelyn kiinnostavimmat kohokohdat nostetaan esille isossa salissa. Näin posterista saadaan enemmän irti, eivätkä ne eivät jää pelkästään seinätapetin asemaan. 

 

Kongressin osallistujat tulevat ympäri maailmaa etenkin Yhdysvalloista, Aasiasta ja Euroopasta sekä edustavat monia eri lääketieteen, biologian, tekniikan ja psykologian aloja. Neuropsykologia on kohtalaisesti edustettuna (jo kongressin otsikko korostaa kognitiivista näkökulmaa aivoverenkiertosairauksissa), mutta tällä alueella huomaa kyllä hyvin erilaisia perinteitä ja myös vaihtelevaa osaamisen tasoa. Kognitiivinen heikentymä määritellään usein edelleen dementia-asteisena toimintakyvyn laskuna. Erityisesti epidemiologisessa tutkimuksessa tyydytään jo käytännön syistä suppeisiin kognitiivisiin menetelmäpattereihin tai pikaseulontaan (MMSE, MoCa). Aivokuvantamiseen ja kuva-analyysiin käytetään runsaasti resursseja, menetelmät ovat erittäin kehittyneitä ja monimutkaisia, mutta silti kognitiivisten toimintojen arvioinnissa saatetaan tyytyä köykäisimpään ratkaisuun. Toki vaskulaarista kognitiivista heikentymää käsiteltiin myös syvemmin neuropsykologiselta ja neuropsykiatriselta kannalta. Erityisesti kiinnostavia olivat mm. Andrew Lawrencen ja Edo Richardin esitykset pienten suonten taudin neuropsykologiasta ja käytösoireista. Oman tutkimustyön kannalta mielenkiintoisia olivat myös Philip Scheltensin metodologiset pohdinnat interventiotutkimuksista sekä eri ryhmien esittelemät tulokset kognitiivisesta heikentymästä pitkän ajan seurantatutkimuksissa.

 

VAS-COG on kompakti kongressi, jossa on erinomaiset mahdollisuudet tutkijatapaamisiin ja uusien yhteistyösuhteiden luomiseen. Mielenkiintoista oli myös päästä tutustumaan paikan päälle VU Medical Centerin kuuluisaan Alzheimer-tutkimuskeskukseen. Sikäläisistä käytännöistä olisi meilläkin paljon opittavaa sekä potilastyön että tieteellisen tutkimuksen osalta.

 

Hanna Jokinen-Salmela

Neuropsykologi, dosentti

Hyks, Pää- ja kaulakeskus, Neuropsykologian yksikkö

Helsinki

Kongressikuulumisia autismitutkimuksen saralta

Lisännyt Laura Nurmi 21. kesäkuuta 2016
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

CHILD LANGUAGE SYMPOSIUM 2015

Lisännyt Micaela Salo 12. elokuuta 2015
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Vuoden 2014 toimintakertomus

Lisännyt Jenni Uimonen 27. huhtikuuta 2015
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Väitöskirja 2014: "Biopsychosocial Outcome After Mild Traumatic Brain Injury"

Lisännyt Jenni Uimonen 31. maaliskuuta 2015
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

EARLI 2013-kongressissa Münchenissä

Lisännyt Jenni Uimonen 30. kesäkuuta 2014
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Vuoden 2013 toimintakertomus

Lisännyt Jenni Uimonen 29. toukokuuta 2014
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Muistutus vuoden 2014 jäsenmaksuista

Lisännyt Jenni Uimonen 29. toukokuuta 2014
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Väitöskirja 2013: "Sallan tauti - harvinainen mutta monimuotoinen"

Lisännyt Jenni Uimonen 27. maaliskuuta 2014
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Alzheimer’s Association International Conference 2013

Lisännyt Jenni Uimonen 12. joulukuuta 2013
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Päivitystä neuropsykologian alan väitöskirjalistaan

Lisännyt Jenni Uimonen 20. marraskuuta 2013
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Jäsentietojen päivitys

Lisännyt Jenni Uimonen 20. marraskuuta 2013
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Kongressiterveisiä Berliinistä

Lisännyt Jenni Uimonen 24. syyskuuta 2013
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Vuoden 2012 toimintakertomus

Lisännyt Jenni Uimonen 27. heinäkuuta 2013
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Väitöskirja 2012: "Missä vasen, kun oikea aivopuolisko vaurioituu?"

Lisännyt Jenni Uimonen 11. huhtikuuta 2013
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Muistutus vuoden 2013 jäsenmaksuista

Lisännyt Jenni Uimonen 8. huhtikuuta 2013
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Väitöskirja 2012: Onko huomiokykymme kallellaan oikealle?

Lisännyt Jenni Uimonen 3. huhtikuuta 2013
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Oslon INS kongressi 2012

Lisännyt Jenni Uimonen 1. huhtikuuta 2013
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Association for Psychological Science- vuosikonferenssi Chicagossa 23-27.5.2012

Lisännyt Jenni Uimonen 20. joulukuuta 2012
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Muistutus vuoden 2012 jäsenmaksuista

Lisännyt Jenni Uimonen 26. marraskuuta 2012

Vuoden 2012 jäsenmaksut on lähetetty kaikille SNPY:n jäsenille kesäkuussa 2012. Osalta jäsenistä lasku on edelleen maksamatta. Hoidattehan erääntyneet jäsenmaksut mahdollisimman pian, jotta vältymme tarpeettomalta karhuamiselta.

Ystävällisin terveisin,

Jenni Uimonen (SNPY:n sihteeri)

Jäsentietojen päivitys

Lisännyt Jenni Uimonen 24. lokakuuta 2012

Paperinen jäsenluettelo lähetetään vuoden 2013 ensimmäisen jäsenkirjeen mukana. Mikäli jäsentiedoissasi on tapahtunut muutoksia, ilmoita niistä yhdistyksen sihteerille Jenni Uimoselle joko sähköpostitse (jenni.e.uimonen@gmail.com) tai puhelimitse numeroon 040-5009197 (vastaaja). Mikäli et halua jäsentietojasi julkaistavan paperisessa versiossa, ilmoitathan siitäkin sihteerille.

Syksyisin terveisin,

Jenni Uimonen

Psykologia 2012 –kongressi

Lisännyt Jenni Uimonen 16. lokakuuta 2012
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Nordic collaboration

Lisännyt Laura Hokkanen 18. elokuuta 2012

The INS Mid Year Meeting 2012 took place in Oslo Norway at the end of June. It was arranged by the Norwegian Neuropsychological Society in collaboration with the other Nordic societies, making it a Nordic meeting as well. The program was excellent, only problem remaining how to choose between the parallel sessions, all equally interesting. Many thanks to Erik Hessen, the chair of the meeting.

While we were there, Marianne Løvstad from the Norwegian society invited representatives from all Nordic societies to a lunch together. It’s been a long time since the chairs of each society met and shared local news, so it was good to catch up with what was going on in each country. Laura Hokkanen (that would be me) and Mervi Jehkonen participated from Finland. Only Iceland wasn’t represented, the rest of us exchanged email addresses and other contact details and made plans on how to better keep in touch in the future.

It was decided (again, as this really wasn’t a new idea but something that simply had forgotten along the way) that each society would share information on upcoming annual meetings or other seminars that might interest participants from other Nordic countries. An email list was formed and promises were made to send out links to whatever websites, blogs, facebook pages etc there might be. And yes, the Icelanders will of course be kept in the loop as well, their contact details were added to the list.

In that vein, I am writing this first blog post for our international audiences. Finnish Neuropsychological Society now has a blog that will include posts written by the chair, the secretary, or any willing board member and we are also inviting members to participate either by commenting the posts or writing themselves. We hope that this will create interaction between the members and the board, more than the traditional newsletter ever did. Some of the posts, like this one, will be in English so that also our international colleagues can follow what is going on in Finland. At the moment only members can comment on the blog. If you are a colleague however and want to drop us a line, you can find me the chair in twitter @laurahok

The first seminar btw, where we invite our Nordic friends to participate, will be held in Helsinki in October 15th when Prof Sergio Della Sala will be our guest speaker. Actually he gives two talks, starting at 10am, titled ‘Retroactive Interference as an Account for Pathological Forgetting’ and ‘Short-term memory binding: a cognitive marker of AD’. If you are a member of any Nordic neuropsychological society, you can contact your own society for details on how to participate.

More later, have a good start of the fall season everyone.

Kongressiterveisiä Oslosta!

Lisännyt Jenni Uimonen 2. elokuuta 2012
Tämä artikkeli on vain jäsenille. Kirjaudu sisään lukeaksesi artikkelin.

Yhdistykselle blogi!

Lisännyt Laura Hokkanen 12. toukokuuta 2012

Tervetuloa kaikki lukemaan Suomen Neuropsykologisen Yhdistyksen uutta blogia.

Yhdistys on tähän asti lähestynyt jäsenistöään lähinnä jäsenkirjeiden muodossa. Nykyaika tarjoaa kuitenkin muitakin mahdollisuuksia ja nyt yhdistyksen sivuille on avattu uusi palvelu: SNPY blogi. Blogimuotoinen kirjoittelu on joustavampi ja vuorovaikutuksellisempi yhteydenpidon muoto, ja itse toivon että se synnyttää keskustelua ja ajatustenvaihtoa enemmän kuin paperiset - tai pdf-muotoisetkaan - jäsenkirjeet.

Idea on seuraava. Blogiin voivat kirjoittaa puheenjohtaja ja sihteeri, kuin myös kaikki johtokunnan jäsenet. Aina silloin kun asiaa tai asian poikastakin tuntuu olevan, ilman sovittuja määräaikoja tai pakkoa. Sen lisäksi kirjoituksia voivat blogiin lähettää kaikki yhdistyksen jäsenet Hesarista tutulla 'vieraskynä'-periaatteella (joskin paljon Hesaria alhaisemmalla julkaisukynnyksellä). Suoraa kirjoitusoikeutta ei kaikille voida jakaa mutta kirjoitukset voi lähettää sihteerille, joka sitten siirtää tekstin blogipalvelimelle. Toivon että tätä mahdollisuutta jatkossa käytettäisiinkin runsaasti; ei ole tarkoitus tehdä tästä pelkästään yhdistyksen virallista tiedotuskanavaa vaan tervetulleita ovat kaikki neuropsykologian eri teemoja löyhästikin sivuavat pohdinnat ja tuumailut. Kirjoittaa voi suomeksi tai ruotsiksi, ja osa kirjoituksista tullaan laatimaan myös englanniksi - olemmehan osa kansainvälistä neuropsykologiyhteisöä.

Blogia voivat lukea kaikki Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen jäsenet. Sen lisäksi osa kirjoituksista (kuten tämä) tulee olemaan kaikkien luettavissa, ts näkyvät kaikille sivuille tulijoille riippumatta siitä ovatko he yhdistyksen jäseniä tai eivät. Osa kirjoituksista tulee olemaan ainoastaan jäsenistölle suunnattuja ja niiden lukeminen edellyttää sivuille kirjautumista. Sisältö ratkaisee, ja vieraskynäbloggaajat voivat itse määritellä julkaisulleen sopivan avoimuustason. 

Kirjoituksia voivat kommentoida kaikki yhdistyksen jäsenet kirjauduttuaan sivuille.Ylläpito varaa itselleen oikeuden tekstien ja kommenttien moderointiin mutta sisältöön tullaan puuttumaan vain pakon vaatiessa - eli hyvin todennäköisesti ei koskaan.

Blogin voi tilata RSS-syotteenä ja kirjoituksia voi jakaa sosiaalisessa mediassa (Twitter, Facebook ja Google+), mutta jos et tiedä mitä se kaikki edes tarkoittaa niin ei hätää, blogia voi hyvin lukea ihan näinkin. Kaikenlaisia käyttöön ja käytettävyyteen liittyviä ajatuksia ja ideoita voi jättää kommentteina tai lähettää palautelomakkeella. Jos esim käy ilmi että jäsenillä on runsaasti omia blogeja, joita haluttaisiin tuoda tässä yhteydessä esiin, voimme miettiä niiden linkittämistä tänne. Kehittämismahdollisuuksia on paljon. Tarkemmat ja teknisemmät ohjeet laaditaan ja julkaistaan lähiaikoina. Blogissa tietenkin.

 

Odotan mielenkiinnolla minkälaiseksi SNPY Blogi vuosien myötä muodostuu. Tervetuloa siis lukemaan. kirjoittamaan ja kommentoimaan. Blogin äärellä tavataan.